PÄÄSIÄINEN

YSTÄVYYDEN VOIMA

Parhaillaan vietettävä hiljainen viikko päättyy ensi sunnuntaina pääsiäiseen. Kertomus Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta johdattaa peilin eteen pohtimaan asennetta ystävyyteen, oikeudenmukaisuuteen ja luottamukseen.

Koronan aika on innostanut etsimään uusia harrasteita. Viime aikoina olen digitoinut vanhoja valokuvia. Tietokoneen ruudulle ilmestyvät kuvat kertovat elämän mittaisesta ystävyydestä. Joissain kuvissa ollaan yhdessä valmistetulla yhteisellä aterialla.

Myös kiirastorstai kertoo yhteisestä ateriasta. Jeesus on koolla parhaiden ystäviensä kanssa. Raamattu kertoo: Illan tultua Jeesus kävi aterialle kahdentoista opetuslapsensa kanssa. Opetuslapsista Juudas oli arvottanut rahan ystävyyttä arvokkaammaksi. Muutamaa tuntia myöhemmin hän kavalsi ystävänsä.

Kiirastorstain peili muistuttaa meitä ystävyyden tärkeydestä. On lahja omistaa ystäviä ja olla sellainen. Ystävyys edellyttää sitoutumista ja työtä. Ystävän puolesta voi olla valmis uhrautumaan. Mutta ystävää ei koskaan ole valmis uhraamaan.

OIKEUDENMUKAISUUTTA ETSIMÄSSÄ

Parhaillaan vietettävä hiljainen viikko päättyy ensi sunnuntaina pääsiäiseen. Kertomus Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta johdattaa peilin eteen pohtimaan asennetta ystävyyteen, oikeudenmukaisuuteen ja luottamukseen.

Sosiaalisen median idea oli tuoda hymyä huuleen ja ihmiset lähemmäs toisiaan. Positiivisen viestinnän ohella siitä on muodostunut myös maailmanlaaja huonon käytöksen alusta. Somessa hyökyaalloksi kasvava juoru voi tuhota syyttömän.

Meille sosiaalisesta mediasta tuttua huonon käytöksen mallia sovellettiin myös Jeesuksen oikeudenkäynnissä. Agitaattorien liikkeelle panema juoru muuttui kansanjoukon peruuttamattomaksi ristiinnaulitse-huudoksi. Raamattu kertoo: Ylipapit  — kiihottivat väkijoukkoa — (ja) he huusivat: ”Ristiinnaulitse”!  

Pitkäperjantain peili muistuttaa meitä oikeudenmukaisuudesta joka kestää joukkohysterian hyökkäykset. Oikein voi tuomita vain sellainen, joka ensin kuuntelee kaikkien osapuolten näkemyksiä ja sitten sydäntään. Pikku Prinssi kirjan sanoin: Vain sydämellään näkee oikein.

LUOTTAMUS KANTAA

Parhaillaan vietettävä hiljainen viikko päättyy ensi sunnuntaina pääsiäiseen. Kertomus Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta johdattaa peilin eteen pohtimaan asennetta ystävyyteen, oikeudenmukaisuuteen ja luottamukseen.

Suomalaiskippari Ari Huusela purjehti onnistuneesti yksin maapallon ympäri. Veneeseen ja omiin voimiin luottamuksen lisäksi tarvittiin luottamusta kotimaassa toimineen taustatiimin jäseniin. Luottamus toisiin ihmisiin on elämämme keskeisimpiä tarpeita.

Pääsiäispäivä testaa luottamustamme sanansaattajiin. Tyhjälle haudalle tulleiden naisten piti luottaa enkelin viestiin. Opetuslasten naisten viestiin. Vaikeaa se oli. Raamattu kertoo: (apostolit) arvelivat naisten puhuvan omiaan eivätkä uskoneet heitä.

Pääsiäispäivän peili haastaa meidät arvioimaan tyhjän haudan viestiä. Koska ylösnousemuksen maa on tieteen tavoittamattomissa, jää jäljelle vain luottamus. Ylösnousemukseen luottava voi allekirjoittaa Raamatun väitteen: Hän tulee, se on varmaa kuin aamun koitto.

o   o   o

HELLUNTAI

YKSI HERRA – RAUHAN HERRA

Ensi sunnuntaina vietettävä Helluntai siirtää kirkon pääsiäisjuhlasta arkeen. Pyhä Henki on helluntailahja Jumalalta. Sen tehtävänä on liittää meidät kristityt yhteen. Meillä on yhteinen usko ja yhteinen kirkko.

Maallisen valtansa suuruutta miettivät maailman johtajat eivät ole antaneet koronapandemian häiritä valtapyrkimyksiään. Pitkään aikaan ei maailmanpolitiikka ole ollut yhtä jännittynyttä kuin tänään. Aseita kalistellaan. Liittolaisia etsitään. Toisinajattelijoita vaiennetaan. Taloudella kiristetään.

Jännitteiden keskellä kirkko yrittää kertoa vaihtoehtoisesta todellisuudesta. Maailmasta, jossa aseet on taottu auroiksi. Maailmasta, jossa muiden palvelija on joukosta suurin. Paavin keväinen matka sotien koettelemaan Irakiin rauhan pyhiinvaeltajana haastoi erilleen ajautuneita elämään erilaisina yhdessä.

Jeesuksen viesti maailman riitojen keskelle on rauhan viesti. Hän sanoi: Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista, jonka maailma antaa. Maailmanrauha tarvitsee jokaista meistä. Jeesuksen rauhasta osallisina myös me voimme toimia rauhan pyhiinvaeltajina.

YKSI USKO

Ensi sunnuntaina vietettävä Helluntai siirtää kirkon pääsiäisjuhlasta arkeen. Pyhä Henki on helluntailahja Jumalalta. Sen tehtävänä on liittää meidät kristityt yhteen. Meillä on yhteinen usko ja yhteinen kirkko.

Isäni vei minut jalkapallokentän reunalle. Pelaajaa minusta ei tullut. Mutta sitäkin innokkaampi lajin seuraaja. Ennen televisioaikaa seurasin vakiopaikaltani oman suosikkijoukkueeni otteluita. Televisio marssitti maailman suurimmat tähdet olohuoneeseeni.

Menestyneitä joukkueita on yhdistänyt yhteinen usko yhteiseen päämäärään. Ja luottamus valmentajan ratkaisuihin. Niinpä yhteen hiileen puhaltaneet, vähemmän tunnetut kokoonpanot, ovat voineet voittaa liialliseen sooloiluun sortuneet tähtisikermät.

Helluntaina alkuseurakunta sai valmentajakseen Pyhän Hengen. Ja tavoitteekseen koko maailman valloittamisen yhdellä uskolla. Voitto on saavutettu, kun koko maailma, pienimmästä suurimpaan on, saatu tuntemaan Jeesus. Vielä on peli on kesken. Mutta jaksaessaan valmentajansa johdolla toimia yhdessä yhteisen päämäärän eteen voi kirkko tavoitteensa saavuttaa.

YKSI KIRKKO

Ensi sunnuntaina vietettävä Helluntai siirtää kirkon pääsiäisjuhlasta arkeen. Pyhä Henki on helluntailahja Jumalalta. Sen tehtävänä on liittää meidät kristityt yhteen. Meillä on yhteinen usko ja yhteinen kirkko.

Esperantoa harrastanut isoisäni uskoi siitä kerran tulevan koko maailman yhteisen kielen. Niin ei kuitenkaan ole käynyt. Siitä on tullut vain yksi pieni kieli maailman lukemattomien kielten joukkoon.

Helluntaipäivän kertomus Raamatusta vie meidät kielten maailmaan kaksi tuhatta vuotta sitten.  Yhteisen kielen puuttuessa eivät Jerusalemiin ympäri maailmaa kokoontuneet ihmiset ymmärtäneet toisiaan. Pyhä Henki ei ratkaissut ongelmaa uudella kielellä.  Hän antoi ihmisille kielitaidon. Raamattu kertoo: me kaikki kuulemme heidän julistavan omalla kielellämme Jumalan suuria tekoja.

Yksi, yhteinen kirkko, on hajallaan: se on monen näköinen ja monikielinen. Yhdeksi kirkon yhdistää yhteinen usko Jumalaan ja rakkautensa vuoksi mahdollisuus ikuiseen elämään. Tämän hyvän sanoman levittämiseksi kaikkialle maailmaan on Raamattua käännetty jo parille tuhannelle kielelle. Ja käännetään edelleen. Joukosta löytyy myös  Raamattu esperantoksi.

o o o

MIKKELINPÄIVÄ

VÄLIMIES

Tulevana sunnuntaina vietetään Mikkelinpäivää. Sen keskushenkilöinä ovat enkelit ja lapset. Viestintuojat ja opettajat, joiden tehtävänä on ravistella tämän ajan elämänmenoon tyytyväisiä pohtimaan uusia vaihtoehtoja, pyhän olemusta ja sielun kotimaata.

Syyskuun alussa valittiin presidentti Mauno Koiviston patsaskilpailun voittaja. Abstraktissa teräsveistoksessa on nähty muun muassa Koiviston otsakiehkura. Voi siinä sen nähdä. Ja muutakin. Taiteilijan mukaan teos esittää Koiviston välittäjän roolia idän ja lännen välissä. Taitoa sekä hahmottaa maailman tila, että toimia siinä oman kansan parhaaksi.

Välittäjiä on arvostettu aina. Raamattu kertoo noin 1200 vuotta ennen Jeesusta eläneen juutalaisten johtajan Joosuan ja muukalaisen kohtaamisesta. Joosua — kysyi: ”Oletko meikäläisiä vai vihollisiamme?” Mies vastasi: ”En kumpaakaan… Oman linjan vetäminen suurten valtakeskittymien välissä ei ole helppoa. Mutta on se mahdollista. Kolmannen vaihtoehdon tarjoaminen voi olla avain lukkojen avaamiseen niin maailmalla kuin lähipiirissäkin.

KAHDEN MAAN KANSALAISET

Tulevana sunnuntaina vietetään Mikkelinpäivää. Sen keskushenkilöinä ovat enkelit ja lapset. Viestintuojat ja opettajat, joiden tehtävänä on ravistella tämän ajan elämänmenoon tyytyväisiä pohtimaan uusia vaihtoehtoja, pyhän olemusta ja sielun kotimaata.

Me kaikki näemme unia. Unissa koetaan usein epämiellyttävyyksiä. Itse olen pappina unessa epätoivoisesti etsinyt alttarilla oikeaa kirkkokäsikirjan kohtaa. Tieteen mukaan unet kuitenkin ovat suuri mysteeri.

Myös päivän raamatunlainaus vie meidät unen äärelle. Jaakob näki unessa portaat, jotka ulottuivat maasta taivaaseen, ja Jumalan enkelit kulkivat niitä ylös alas. Herättyään hämmentynyt Jaakob päätteli, että kyseessä on itse taivaan portti. Oli päätelmä oikea tai väärä, niin ainakin se muistutti jokaisen ihmisen kohtalosta tämän maan ja taivaan kansalaisena. Laulussaan kahden maan kansalaisista gospelmuusikko Jaakko Löytty suuntaa katseen sielun kotimaahan: Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän: Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran.

PYHÄ PAIKKA

Tulevana sunnuntaina vietetään Mikkelinpäivää. Sen keskushenkilöinä ovat enkelit ja lapset. Viestintuojat ja opettajat, joiden tehtävänä on ravistella tämän ajan elämänmenoon tyytyväisiä pohtimaan uusia vaihtoehtoja, pyhän olemusta ja sielun kotimaata.

Vierailin taannoin vanhan opinahjoni uusissa tiloissa. Koulu oli muuttunut sukkakouluksi. Omina kouluvuosinani, yli puoli vuosisataa sitten, pysyivät ulkojalkineet jaloissa kotoa kotiin. Vastaava muutos on tapahtunut yhteiskunnassa muutenkin. Ennen kyläreissuilla pidettiin ulkojalkineet jaloissa. Nykyään pappi kotikasteilla, muun seurakunnan tavoin, jättää jalkineensa eteiseen.

Päivän raamatunkohta kertoo tässä mielessä modernista ajattelusta. Joosua, noin 1200 vuotta ennen Jeesusta elänyt juutalaisten johtaja, sai kehotuksen: Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot on pyhä. Omalla tavallaan nykyinen kenkien riisumiskulttuuri viestittää samaa. Meille pyhässä paikassa Jumala on läsnä. On kotona ja koulussa. Kotona, jossa Jumalan rakkautta eletään todeksi. Koulussa, jossa lapsi tietojen ja taitojen ohella oppii kunnioittamaan elämää ja kanssaihmisiään.

o   o   o

PYHÄINPÄIVÄ

ELÄMÄNTÖISTÄ KIITTÄMISEN PÄIVÄ

Lauantaina vietettävänä pyhäinpäivänä askeleet suuntautuvat hautausmaalle. Sytyttämämme kynttilät nostavat mieliimme ajatuksia elämäntyöstä, uskosta ja kuolemasta.

Nykyään hautakivissä kerrotaan vainajasta aika vähän. Nimi, syntymä- ja kuolinaika riittävät. Aiemmin kerrottiin enemmän. Vanhat hautakivet kertovat myös elämäntyöstä: professori, merikapteeni, kamreeri, talollisen vaimo, wanhempi koneenkuljettaja.

Pyhäinpäivän lainaus Raamatusta toteaa: Sitä, mikä heille oli luvattu, he eivät saaneet; he olivat vain etäältä nähneet sen… Niin kävi Raamatun mukaan myös Israelin johtaja Moosekselle muutama vuosituhat sitten. Hän johdatti kansaansa maanpaosta takaisin kotiin, mutta kuoli ennen perille pääsyä. Mooseksen työ jäi kesken, mutta hänen seuraajansa suorittivat tehtävän loppuun.

Jokaisen hautakiven alla lepää elämäntyö. Panos, jonka edesmennyt on lähipiirinsä ja yhteiskunnan hyväksi tehnyt. Valmiiksi maailma ei yhdenkään toimesta ole tullut. Mutta omalta osaltaan he ovat olleet kehittämässä sitä sellaiseksi, jona me sen tänään tunnemme. Siksi pyhäinpäivä on elämäntöistä kiittämisen päivä.

TÄSSÄ MERKISSÄ OLET VOITTAVA

Lauantaina vietettävänä pyhäinpäivänä askeleet suuntautuvat hautausmaalle. Sytyttämämme kynttilät nostavat mieliimme ajatuksia elämäntyöstä, uskosta ja kuolemasta.

Legendan mukaan vuoden 300 paikkeilla elänyt Rooman keisari Konstantinus Suuri näki näyn, jonka mukaan ristinmerkki johtaisi hänen joukkonsa taisteluissa voittoon. Jotain perää tarinassa lienee. Ristinmerkki yleistyi nopeasti Rooman valtakunnassa. Vainotusta kristinuskosta tuli Rooman valtionuskonto.

Meidänkin aikanamme yleinen risti on paljon muutakin kuin vain symboli. Risti on aina myös uskontunnustus.

Ristin nimiin me vannomme edelleen. Kastetilaisuudessa lapsen kasvoihin ja rintaan piirretty risti lähettää hänet korkeemman käden turvaamalle elämän tielle. Kaulakorun risti kertoo joukosta johon kuulumme. Kuolinilmoituksen risti viestittää uskoamme siihen, että kuolemaa seuraa ylösnousemus. 

Raamatun psalmin kirjoittaja toteaa: Sinä olet meidän voimamme ja ylpeytemme, sinun hyvyytesi rohkaisee meitä. Menneiden sukupolvien muistelemisen lisäksi pyhäinpäivä on myös meidän oma päivämme. Oman hautakivemme risti tulee aikanaan liittämään uskomme menneiden sukupolvien uskoon ja julistamaan sitä jälkeemme tuleville.

MISSÄ ON VOITTOSI

Lauantaina vietettävänä pyhäinpäivänä askeleet suuntautuvat hautausmaalle. Sytyttämämme kynttilät nostavat mieliimme ajatuksia elämäntyöstä, uskosta ja kuolemasta.

Kuoleman voima tuntuu murskaavalta. Kaikki se mitä on ollut, loppuu. Me joudumme luopumaan elämästä, johon olemme mieltyneet ja ystävistä, joiden kanssa olemme matkamme jakaneet. Omaisuutemme käy meille turhaksi. Merkityksellinen muuttuu merkityksettömäksi.

Raamatussa apostoli Paavali kysyy: Missä on voittosi, kuolema? Ajatus kuulostaa varsin kummalliselta. Eikö kuoleman voitto olekaan täydellinen.

Kristityt uskovat elämään elämän jälkeen. Katoava pukeutuu katoamattomuuteen ja kuolevainen kuolemattomuuteen, niin kuin Paavali kirjoittaa.

Mutta jää kuoleman voitto täällä ajassakin pikkuisen vajaaksi. Vaikka kuolema päättää aikamme ajassa se ei päätä vaikutusmahdollisuuksiamme. Läheistemme lisäksi me saatamme jatkaa elämäämme laajemminkin tulevien sukupolvien parissa. Riippuen siitä, mitä elämämme aikana olemme tehneet, voivat kättemme työt olla jälkeemmekin monien ilona. Kiitos vaikkapa teille: Beethoven, Rembrant, Erik Bryggman ja Tove Jansson.

o   o   o

ADVENTTI

VARMASTI JA AJALLAAN

Tulevana sunnuntaina laulettava Hoosianna-hymni käynnistää kirkollisen joulun odotuksen. Jouluaamuun aikanaan päättyvä odotuksen aika, se mitä sen aikana tapahtuu ja milloin, toistuu samanlaisena kuin menneinä jouluina. Silti odotuksen aikaa vietetään aina yhtä suurella innolla.

Ennen viestit kulkivat kirjeissä. Aikaa lähettämisestä vastaanottoon kului useita päiviä. Toisin on tänään. Sähköisen viestinnän maailmassa viesti on perillä heti ja kuittaus saman tien. Reaaliaikaisessa viestinnässä meistä on tullut malttamattomia.

Verkkokaupassa meidän malttamattomuuteemme on vastattu lähetysten seurantajärjestelmillä. Niiden avulla asiakas voi seurata pakettinsa liikkumista. Lähetyksen perille saapuminen on tiedossa ennakolta ja minuutilleen.  

Perinteinen adventin aika on nykyaikaisen lähetyksen seurantaohjelman kaltainen. Ensimmäisenä adventtisunnuntaina käynnistynyt odotuksen aika päättyy jouluaamuna. Sen etenemistä voi seurata vaikka perinteisen adventtikalenterin avulla. Juhla lähestyy luukku luukulta. Adventin ajan raamatunlainauksen mukaisesti hetki tulee vääjäämättä… …toteutuu varmasti ja ajallaan.

POSITIIVISEN ENERGIAN UUSINTA

Tulevana sunnuntaina laulettava Hoosianna-hymni käynnistää kirkollisen joulun odotuksen. Jouluaamuun aikanaan päättyvä odotuksen aika, se mitä sen aikana tapahtuu ja milloin, toistuu samanlaisena kuin menneinä jouluina. Silti odotuksen aikaa vietetään aina yhtä suurella innolla.

Aika ajoin käynnistyy mediassa keskustelu television ohjelmiston uusintapainotteisuudesta. Mielikuvaa uusintojen määrästä lisää ohjelmien esittäminen useilla kanavilla. Eivät uusinnat välttämättä ole huono asia.  Omaa suosikkiani jaksan katsoa kerrasta toiseen sen tuoman positiivisen energian takia. Ei haittaa, että juonen kuviot ovat tutut. Ei sekään, että monet kohtaukset osaan ulkoa.

Adventin aika on kirkollisen elämän vuotuinen uusinta, johon emme väsy. Meille ovat tuttuja sen juoni ja keskeiset kohtaukset. Joulurauhanjulistukseen kokoontuessamme olemme lähellä sitä loppukohtausta, johon ensimmäisestä adventtisunnuntaista alkaen olemme valmistautuneet. Raamatun sanoin: Katso, kuninkaasi tulee. Hän julistaa kansoille rauhaa. Rauhattomuuden maailmaan adventin aika tuo toivon positiivisesta energiasta.

YHTEISEN JUHLAN AIKA

Tulevana sunnuntaina laulettava Hoosianna-hymni käynnistää kirkollisen joulun odotuksen. Jouluaamuun aikanaan päättyvä odotuksen aika, se mitä sen aikana tapahtuu ja milloin, toistuu samanlaisena kuin menneinä jouluina. Silti odotuksen aikaa vietetään aina yhtä suurella innolla.

Meidän, suurten ikäluokkien lapsuudessa yhtenäiskulttuuri loi elämälle omat turvalliset raaminsa. Kirkkovuoden suurissa juhlissa oli käytännössä koko kansa mukana. Yhdessä hiljennyttiin jouluun ja pääsiäiseen. Kesää ei tullut ilman suvivirttä.

Nyt, meidän elämän illassamme, on toisin. Yhtenäiskulttuurin tilalla on kulttuurien cocktail. Koko kansaa yhdistävät juhlat ovat häipyneet historiaan. Ainakin melkein.

Sillä adventin ja joulun aikaa koko kansa viettää edelleen yhdessä. Syyt juhla-ajan vietolle ovat tosin muuttuneet. Sen kristillinen sisältö on saanut rinnalleen kaupalliset ja monikulttuuriset äänet. Adventin monien äänien keskellä julistaa kirkko edelleen ajanlaskumme alkua,  Jumalan Pojan ihmiseksi syntymistä. Myös Herramme Vuonna 2021. Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä.

o   o   o

JOULU

USKO ON HEITTÄYTYMISTÄ

Joulukoristeenakin tuttuihin symboleihin, risti, ankkuri ja sydän, tiivistyvät kristillisen joulun keskeiset teemat.

Aikamme joulun monista elementeistä suurella osalla ei ole mitään tekemistä kristillisen joulun kanssa. Raamatun joulukertomuksissa ei ole tonttuja tai joulukuusta. Meille tutun markkinahumun ensimmäiseen jouluun kyllä voi sijoittaa. Sillä siellä, missä on paljon ihmisiä koolla, on kauppiaitakin. Ja veroluetteloon kirjautumisen takia koko kansakunta oli liikkeellä.

Kirkko pitää esillä joulun kristillisiä perusteemoja, usko toivoa ja rakkautta. Monilta ne joulun maallisessa hulinassa menevät ohi. Ja vaikka niitä ajattelisi, niin helpolla ne eivät aukea. Teemoista keskeisin ja vaikein on usko siihen, että Jumala on joulun lapsessa ottanut ihmisen muodon.

Silti siihen on uskottu. Enkelten ilmoitus Jumalan Pojan syntymästä johdatti paimenet seimen luo. Itämään tietäjien oppaana oli Betlehemin tähti. Usko oli heittäytymistä yllättävän uutisen johdettaviksi. Oli silloin. Ja on tänään.

TOIVO TÄHTÄÄ PAREMPAAN

Joulukoristeenakin tuttuihin symboleihin, risti, ankkuri ja sydän, tiivistyvät kristillisen joulun keskeiset teemat.

Jokainen vastasyntynyt lapsi on äärettömien mahdollisuuksien summa. Vanhemmat ja muut läheiset pohtivat millainen elämä häntä odottaa. Ja suuntaavat häneen omia unelmiaan ja ajatuksiaan.

Vaikka tietoa Joosefin ja Marian toiveista ei meille ole säilynyt, liittyi Jeesukseen monia toiveita. Sillä Jeesuksessa nähtiin se Vapahtaja, johon vuosisatojen saatossa oli liitetty niin monia ajatuksia paremmasta maailmasta.

Raamatussa toivotaan että Joulun lapsi muuttaa sotien maailman rauhan maailmaksi ja tuo oikeudenmukaisuuden ihmisten välisiin suhteisiin. Uusi parempi maailma ei kuitenkaan onnistu ilman meidän apuamme. Joulupäivän teksti toteaa: Mutta jos me rakastamme toisiamme, Jumala pysyy meissä ja hänen rakkautensa on saavuttanut meissä päämääränsä. Joulun lapseen liitetty toivo näyttää suunnan parempaan huomiseen. Meidän tehtävämme on tehdä se mahdolliseksi.

RAKKAUS NÄKEE SYVEMMÄLLE

Joulukoristeenakin tuttuihin symboleihin, risti, ankkuri ja sydän, tiivistyvät kristillisen joulun keskeiset teemat.

Joulun teemoista rakkaus on konkreettisin. Joulu herkistää meidät osoittamaan rakkautta toisillemme. Me muistamme läheisiä lahjoilla. Ja kaukaisia läheisiä lahjoituksillamme.

Rakkaus on keskeisellä sijalla myös jouluevankeliumin tapahtumissa. Raamattu kertoo miten Maria hoitaa rakkaudella esikoistaan: Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen… Samaa rakkautta saivat todistaa kedon paimenet Jeesuksen luo tullessaan. Raamattu kertoo: He löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä… Tästä rakkauden kokemuksesta me pääsemme osallisiksi joulun seimiasetelmien äärellä.

Syvällisimmin Marian rakkautta Jeesukseen kuvataan jouluevankeliumin lauseessa: Maria kätki sydämeensä kaiken, mitä oli tapahtunut ja tutkisteli sitä. Äidin sydän on rakkaudella täytetty. Ja rakkaus näkee syvemmälle.